 |
| Tampereen Jalkinekauppa Oy:n näyteikkuna Helsingissä 1930-luvun alussa. Museovirasto. |
Monilla suomalaisilla ammattialoilla edunvalvonnan historian vaiheet ovat yleensä kulkeneet selkeää aikajanaa. Esimerkiksi teollisuustyöväen edunvalvonta sai alkunsa 1800-1900-lukujen vaihteessa ammattiosastojen perustamisesta, minkä jälkeen saivat alkunsa myös valtakunnalliset ammattiliitot. Kaupan ja muiden palvelujen alalla kehitys ei ole ollut näin selväpiirteistä.
Pirkanmaan Palvelualojen ammattiosasto 003:n juuret alkoivat kehittyä kahdesta varhaisesta palvelualojen ammattiosastosta Tampereella. Tässä postauksessa keskitytään näistä vanhimpaan eli vuonna 1895 perustettuun Tampereen Kauppa-apulaisseuraan. Neljä vuotta myöhemmin Kauppa-apulaisseuran nimi vaihtui Tampereen Liikeapulaisseuraksi. Samainen yhdistys oli aktiivisesti mukana myös liikeapulaisyhdistysten valtakunnallisessa yhteistyössä. Liikeapulaisten liitto perustettiin vuonna 1906 ja vuoden 1907 alusta lähtien liitto alkoi julkaista omaa lehteä.
Porvarillinen ammattiosasto keskittyy sivistykseen ja vapaa-aikaan
Liikeapulaisten järjestötoiminta oli porvarillista, mikä saattaa vaikuttaa nykylukijasta yllättävältä. Tämä johtui liikeapulaisten sosiaalisesta asemasta. Miespuoliset liikeapulaiset olivat hyvätuloisia ja tutkija Tapio Bergholmin mukaan heidän maailmankuvaansa muovasi samastuminen hienompien ja rikkaampien asiakkaiden ajatusmaailmaan. Liikeapulaisilla oli usein läheinen suhde työnantajaansa ja moni liikeapulainen haaveili kauppiaan urasta. Sosialismin leviämiselle ei ollut edellytyksiä ja järjestötoiminta oli lähinnä yrittäjien ja palkkatyöläisten yhteistyötä.
Tampereen liikeapulaisseuran vanhin säilynyt arkistolähde on vuonna 1914 kirjoitettu vuosien 1913-1914 ”Selonteko Tampereen Liikeapulaisseuran toiminnasta” eli nykykielellä toimintakertomus. Kertomus antaa liikeapulaisseuran toiminnasta varsin aktiivisen ja monipuolisen kuvan. Kokoushuoneena käytettiin Tampereen Wahtimestariklubia, jossa johtokunta kokoontui kerran viikossa. Koko jäsenistölle avoimia yleisiä kokouksia pidettiin vuoden aikana 11. Sivistys- ja vapaa-aika ovat olleet toiminnan keskiössä. Yhdistyksen yhteydessä on toiminut keskusteluseura ja seuran kokouksissa ”iltaa on vietetty tavallisesti laulaen ja leikkien, mutta onpa siinä sivussa saatu kuulla esitelmiä, matkakertomuksia ja runoja”. Suurempia yleisötilaisuuksia pidettiin Tampereen Kauppaoppilaitoskella. Myös erilaiset kävely- ja hiihtoretket kuuluivat yhdistyksen toimintaan. 1920-luvulla yhdistyksellä toimi oma jalkapallojoukkue, joka harjoitteli kesäaikaan kaksi kertaa viikossa. Lisäksi yhdistyksellä oli oma kirjasto.
 |
| Tennis oli suosittu harrastus ylempien yhteiskuntaluokkien keskuudessa 1920-30-luvuilla. Kuva: Metsämuseo. |
Näyteikkunakilpailut, kesäkoti ja tenniskenttä
1920-luvun puolivälissä liikeapulaisseuran toiminta oli lähes lamaannuksessa. Vuonna 1926 saatiin uutta piristystä tamperelaisen kauppaneuvos ja teollisuusmies Rafael Haarlan lahjoitettua liikeapulaisseuran käyttöön oman kesäkodin. Rafael Haarla tunnettiin Tampereella vahvan oikeistolaisena tehtailijana, jonka omistamalla paperitehtaalla ammattiyhdistystoiminta oli kiellettyä. Haarla tuki 1920-30-luvuilla myös äärioikeistolaista Lapuan liikettä. Pyhäjärven rannalla Rantaperkiössä sijainnut huvila sopi erinomaisesti kesätoiminnalle ja myöhemmin huvilaa vuokrattiin myös ulkopuolisille. Talvisin kesäkodilla vierailtiin hiihtäen ja keväisin yhdistyksen jäsenet tekivät sinne kävelyretkiä.
1920-luvun lopulta lähtien liikeapulaisseura järjesti Tampereella jäsenistölleen näyteikkunakilpailut. Eri puolilla kaupunkia olleiden liikkeiden näyteikkunat olivat maaliskuun aikana tuomariston arvosteltavina ja pyrkimyksenä oli, että esillä olisi yksinomaan kotimaisia tuotteita. ”Ulkomaisten tuotteiden ihailijat pääsevät näkemään, että suomalaiset tuottajat pystyvät valmistamaan täysin ulkomaisten tuotteiden veroisia, vieläpä monesti parempiakin”, todettiin yhdistyksen toimintakertomuksessa.
Liikeapulaisten kesäkodin varusteluihin kuului myös oma tenniskenttä. Vuoden 1930 toimintakertomuksessa mainittiin, että ” tenniskenttämme oli taasen ahkerassa käytössä kuluneen kesän aikana ja tennispelaajiemme kaarti lisääntyi uusilla kyvyillä. Kenttää on paranneltu joka vuosi ja niin sen kimpussa häärättiin nytkin tarmokkaasti, koska kenttä ei vielä ole tarpeeksi tilava. Laajennustöiden mestarina toimi herra Ossi Nieminen, joka itse touhusi kuin työmuurahainen ja ansaitsee ennen kaikkea seuran kunnioittavat kiitokset suorittamastaan suuriarvoisesta työstä." Joka kesä järjestettiin ”verkkopallokilpailut”, joihin kuuluivat kaksinpelit sekä naisille että miehille. Esimerkiksi vuonna 1930 kilpailuihin osallistui 10 naista ja 19 miestä. Liikeapulainen-lehdessä kerrottiin, että vuoden 1930 kesän aikana kenttä oli ollut erittäin ahkerassa käytössä ja pelaajien taidot olivat kehittyneet.
Liikunnan harrastamisen lisäksi toiminnalla oli varmasti myös oma viestinsä. Tenniksen kaltaisella harrastuksella haluttiin tehdä selväksi, että liikeapulaisseuran toiminta ei ollut mitenkään yhteydessä työväenliikkeeseen.
Lähteet:
Liikeapulainen lehti 1920-1930
Selonteko Tampereen Liikeapulaisseuran toiminnasta 1913-14
Kertomus Tampereen Liikeapulaisseuran toimnnasta syyskuusta 1922 tähän päivään asti (1.7.1923)
Vuosikertomus Tampereen Liikeapulaisseuran toiminnasta ajalta 22.1.1930-26.2.1931
Kommentit
Lähetä kommentti