Siirry pääsisältöön

Johdanto


Hyhkyn Voiman myyjiä kesällä vuonna 1963. Museovirasto

PAM 003:n historiaprojektin merkeissä avataan hankkeelle oma ”Historian aineksia”-blogi. Ammattiosaston historiankirjoittaja Keijo Rantanen kertoo säännöllisesti blogissa palvelualojen järjestötoiminnan vaiheista Tampereella. Lisäksi luodaan katsauksia työnteon arkeen yli sadan vuoden aikana. Historian esittelyn lisäksi pureudutaan ajankohtaisiin kysymyksiin ja etsitään tämän päivän ilmiöihin laajempaa ajallista perspektiiviä. Varsinkin monelle nuorelle työväenliikkeen vaiheet ja suomalaisen työelämän modernisoituminen ovat varsin vieraita ilmiöitä. Miten esimerkiksi työehtosopimukset ovat tulleet suomalaiseen työelämään? Miten hyvinvointivaltio ja ammattiyhdistysliike liittyvät yhteen?

Lisäksi historiahanke tulee näkymään jatkossa myös ammattiosaston somekanavissa. Ammattiyhdistystoiminnan ympäristö on vuosikymmenien kuluessa muuttunut, toisaalta hyvin monet asiat ovat ennallaan. Esimerkiksi 1920-luvulla työnantajat vastustivat työehtosopimuksia, koska niiden nähtiin olevan uhka kansalliselle kilpailukyvylle. Kuulostaako tutulta? Edunvalvonnan vaiheiden lisäksi blogissa tullaan vuoden 2020 syksyn aikana käsittelemään ainakin espanjatautiepidemiaa vuosina 1918-1920.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Paikallisen sopimisen autuus?

Työmarkkinoiden kehityssuunnasta ei ole viime vuosina vallinnut kovinkaan suurta yksimielisyyttä. Tässä pamilaisia mukana aktiivimallia vastustaneessa mielenosoituksessa Senaatintorilla helmikuussa 2018. Kuva: Keijo Laajisto / Museovirasto . Lokakuun 1. päivä vuonna 2020 jää todennäköisesti suomalaisen työmarkkinajärjestelmän historiassa merkittäväksi päiväksi. Metsäteollisuus ry ilmoitti irtautuvansa työehtosopimustoiminnasta ja siirtyvänsä sopimaan työehdoista yritystasolle. Muutosta mainostetaan uudenlaisena sopimisen kulttuurina, joka hyödyttäisi ennen kaikkea metsäteollisuuden kilpailukykyä. Työntekijöiden hyödyt ovat jääneet tähän mennessä arvoitukseksi. Nähtäväksi jää tullaan kuulemaan muilta aloilta vastaavanlaisia ilmoituksia.   Metsäteollisuuden ilmoitus on mielenkiintoinen, sillä sama teollisuuden ala on ollut aiemminkin suomalaisessa työmarkkinajärjestelmässä avainroolissa. Ilmoitus työehtosopimustoiminnan lopettamisesta merkitsee ainakin osittain paluutta van...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Juoksupoikia, juoksutyttöjä

  Sähkeitä kuljettaneet lennätinpojat ovat saaneet käyttöönsä komeat univormut. Kuva Helsingistä 1930-luvulta. Museovirasto. Alaikäisten työssäkäynti osa ennen sotia luonnollinen osa suomalaista arkea. Työläisperheille kyse oli elannosta, kun taas sivistyneistön mielestä työnteon avulla voitiin suojella lasten ja nuorten moraalia. Kaupungeissa ja pienemmissä asutuskeskuksissa varsinkin pojat tekivät erilaisia tilapäistöitä. Kengänkiillottajat ja sanomalehtipojat olivat luonnollinen osa kaupunkien katukuvaa. Kaupat ja muut palvelut olivat teollisuuden ohella alaikäisten tärkeimpiä työllistäjiä. Liikeapulaislaissa lapsityövoiman alaikärajaksi määrättiin 14 vuotta, mikä herätti 1920-luvun alussa jyrkkää vastustusta. Kauppiaiden mukaan juuri 12-14 vuotiaat olivat kaikkein halukkaimpia juoksupojiksi- ja tytöiksi. Vanhempia tällaiset tehtävät eivät enää kiinnostaneet ja esimerkiksi 15-vuotiaalle olisi pitänyt kauppiaan maksaa parempaa palkkaa. Tyytymättömiä olivat myös monet vanh...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Sata vuotta sitten toivuttiin espanjantaudista

Elintarviketilanne oli Suomessa sisällissodan jälkeen hälyttävä, mikä edisti influenssan kaltaisten tautien leviämistä. Kuvassa saksalaiset sotilaat jakavat ruokaa Helsingissä . Kuva: Museovirasto.   Vuosina 1918-1920 maailmaa koetellut espanjantauti tappoi arviolta 21- 50 miljoonaa ihmistä. Suomessa tauti aiheutti uuden katastrofin heti sisällissodan jälkeen, mikä näkyi yllättävän vähän ajan tiedostusvälineissä. Vuosi 2020 muistetaan ennen kaikkea koronapandemiasta ja sama aihe näyttää pysyvän esillä myös alkaneena vuotena. Pandemioilla on pitkä historiansa. Ihmiskunta on säännöllisin väliajoin joutunut kohtamaan pandemioita, esimerkiksi 1900-luvun alkupuolella koettiin maailmanlaajuinen espanjantautipandemia. Modernisoituva maailma edisti omalta osaltaan taudin leviämistä kehittyneiden liikenneyhteyksien muodossa. Toisaalta ensimmäisen maailmansodan vuoksi suuria sotilasjoukkoja liikuteltiin paikasta toiseen. Taudin leviämistä edistivät tehokkaasti ensimmäinen maailmansota ja...
Lähetä kommentti
Lue lisää