Siirry pääsisältöön

Mikä on PAM 003 ry.

 PAM 003 ry. eli Palvelualan Pirkanmaan ammattiosasto Pamina 003 ry. on palvelualan suurin ammattiosaston Pirkanmaalla. Jäseniä on yli 11 000.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Juoksupoikia, juoksutyttöjä

  Sähkeitä kuljettaneet lennätinpojat ovat saaneet käyttöönsä komeat univormut. Kuva Helsingistä 1930-luvulta. Museovirasto. Alaikäisten työssäkäynti osa ennen sotia luonnollinen osa suomalaista arkea. Työläisperheille kyse oli elannosta, kun taas sivistyneistön mielestä työnteon avulla voitiin suojella lasten ja nuorten moraalia. Kaupungeissa ja pienemmissä asutuskeskuksissa varsinkin pojat tekivät erilaisia tilapäistöitä. Kengänkiillottajat ja sanomalehtipojat olivat luonnollinen osa kaupunkien katukuvaa. Kaupat ja muut palvelut olivat teollisuuden ohella alaikäisten tärkeimpiä työllistäjiä. Liikeapulaislaissa lapsityövoiman alaikärajaksi määrättiin 14 vuotta, mikä herätti 1920-luvun alussa jyrkkää vastustusta. Kauppiaiden mukaan juuri 12-14 vuotiaat olivat kaikkein halukkaimpia juoksupojiksi- ja tytöiksi. Vanhempia tällaiset tehtävät eivät enää kiinnostaneet ja esimerkiksi 15-vuotiaalle olisi pitänyt kauppiaan maksaa parempaa palkkaa. Tyytymättömiä olivat myös monet vanhemma

Kaupan työläisen liukuva työaika 1920-luvulla

    Maaseudulla kaupat saivat olla lainmukaan auki kaksitoista tuntia. Todellisuudessa aukiolo oli hyvin liukuvaa. Kuvassa sekatavarakauppa Suojärvellä. Museovirasto. Siirtyminen kahdeksantuntiseen työpäivään oli epäilemättä yksi suomalaisen työmarkkinajärjestelmän suuria edistysaskeleita. 1890-luvulta lähtien se oli ollut Suomen työväenliikkeen yksi keskeisistä tavoitteista ja vaatimuksista. Työväenliikkeen valkopartainen oppi-isä Nils af Ursin kirjoitti vuonna 1896 Työmieslehdessä eurooppalaisista tutkimuksista, joissa vakuutettiin kahdeksantuntisen työpäivän hyviä vaikutuksia työväestölle. Työn lisäksi työväestölle jäisi mahdollisuuksia myös henkiseen kasvuun. Vaatimus kahdeksantuntisesta työpäivästä tuli tutuksi mm. vappumielenosoituksissa. Sosialidemokraattienemmistöinen eduskunta vahvisti Suomen itsenäistymisen aattona, marraskuussa 1917 lain kahdeksantuntisesta työpäivästä. Sisällissodan jälkeen työnantajapiirit pyrkivät parhaansa mukaan vesittämään työaikalakia, sillä sen

Tampereen kauppa-apulaisseura, ensimmäinen liikealan työntekijöiden järjestö Tampereella

1890-luvulla Keskustori tunnettiin nimellä Kauppatori. Toripäivänä kaupungilla riitti vilskettä. Museovirasto .   Liikeapulaisten ensimmäiset yhdistykset Tammikuun 15. päivä vuonna 1895 perustettiin ensimmäinen Tampereella toiminut palvelualan ammatillinen järjestö, Tampereen Kauppa-apulaisseura.  Kyse ei ollut ammatillisesta järjestöstä siinä mielessä, kuin me sen nykyään ymmärrämme. 1800-luvun lopulla ammatilliset järjestöt keskittyivät lähinnä huvitilaisuuksiin ja sivistystoimintaan. Vallitsevaa yhteiskuntajärjestystä ei haluttu horjuttaa ja sosialismin aatteet olivat vain harvoille tuttuja. Ensimmäinen ruotsinkielinen kauppa-apulaisten yhdistys ”Handelsbiträdenas förening i Helsinfors” oli perustettu Helsingissä jo vuonna 1857 ja se määritteli tarkoituksekseen ”siveellisen valistustoiminnan”. Tällä tarkoitettiin mm. juopottelun ja korttipelin kieltämistä yhdistyksen tiloissa. Työntekijän ja työnantajan suhdetta ei näissä yhdistyksissä mitenkään kyseenalaistettu. Helsin