Siirry pääsisältöön

PAM 003 ry:n historiahanke käynnistyy!

 

 

 


Keväällä 2019 Tampereen PAM 003 ry. päätti käynnistää laajan historiahankkeen, jonka lopputuloksena tullaan julkaisemaan laajasti palvelualan edunvalvontaa ja paikallisen rakennemuutoksen vaikutuksia käsittelevä historiateos. Tutkijana ja kirjoittajana toimin minä, Keijo Rantanen. Olen Nokialla asuva 46-vuotias historiantutkija ja tietokirjailija. Olen aiemmin kirjoittanut mm. Nokian tehdasyhdyskunnassa toimineen ammattiyhdistysliikkeen historiasta, Tampereen Työväenyhdistyksestä sekä työväen musiikkiharrastuksen vaiheista Suomessa.

Tarkoituksena ei ole sulkeutua norsunluutorniin vuosiksi, minkä jälkeen valmis kirja tupsahtaa painosta ulos. Tässä blogissa käsitellään koko projektin ajan hankkeessa esiin nousevia teemoja ja seurataan samalla tamperelaisten ja pirkanmaalaisten palvelualan työntekijöiden vaiheita 1800-luvun puolelta aina nykypäivään asti. Tavoitteena on osoittaa, että historia ei ole pölyttynyttä ajanhukkaa vaan ajallinen perspektiivi auttaa ymmärtämään paremmin myös nykypäivän ilmiöitä.

Ammattiosastohistoriaa laajalle otteella

Moni varmasti ihmittelee, millaista historiantutkimus oikeastaan on? Historiankirjoitus pohjautuu lähteisiin eli vanhaan aineistoon, jota menneisyydestä on säilynyt. Pam 003-osaston historiahankkeessa aineistona käytetään mm. ammattiosaston omaa arkistoa, jossa säilytetään mm. kokouspöytäkirjoja, toimintakertomuksia, kirjeenvaihtoa ja muuta sekalaista materiaalia. Aiheeseen liittyvää aineistoa on myös Tampereen kaupunginarkistost sekä Helsingissä sijaitsevissa Työväen- ja Kansan Arkistosta.

Tästä se lähtee!

Historiantutkija ja tietokirjailija Keijo Rantanen. Kuva: Markku Lappalainen.

 

 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puotipoikia, kauppa-apulaisia, myyjättäriä

    Helsinkiläisten kauppa-apulaisten mieskuoro 1890-luvulla. Museovirasto.       Kauppa-apulaiset – kaupallisen alan vanhin ammattikunta Suomen historiassa kauppojen toiminta on ollut vapaata suhteellisen vähän aikaa,vuoteen 1868 saakka kaupankäynti oli vain harvojen etuoikeus. Kaupat toimivat suurten laivanvarustaja-teollisuusharjoittajien johtamien kauppahuoneiden ehdoilla. Kaikkiaan Suomessa oli 1800-luvun puolivälissä noin 1100 kauppiasta. Kauppiaiden palveluksessa työskenteli yleensä miespuolisia kauppa-apulaisia, joiden ura oli alkanut yleensä nuorena puotipoikana. Neljän vuoden ajan työskentely kauppa-apulaisena riitti kauppiaan tutkinnon suorittamiseen.  Kauppa-apulaisen täytyi hallita mm. koti- ja ulkomaiset mitat, vekselit ja rahalajit, kirjanpitoa sekä kauppakirjeenvaihtoa. Korkea ammattitaito takasi heille hyvän aseman työmarkkinoilla, joten kauppa-apulaiset kuuluivat työväestön palkkaeliittiin. Kaupan vapauduttua vuonna 1868 va...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Liikeapulaisten "vatsantäyttölaitos"

  Vuonna 1930 Tampereen Liikeapulaisseura oli jo varsin vakiintunut tamperelainen yhdistys, mutta sen ”huoneistokysymys” oli edelleen ratkaisematta. Suuremmat yleisötilaisuudet oli pidetty perinteisesti Tampereen Kauppaoppilaitoksella, mutta muu kerhotoiminta kaipasi pysyvämpää ja kodikkaampaa pitopaikkaa. Oman talon rakentamista tai huoneisto-osakkeiden ostamistakin harkittiin, mutta yhdistyksen rahavarat eivät tähän antaneet mahdollisuuksia. Tampereen Työväentalolla toimimista ei edes harkittu.  Taloudelliset realiteetit pakottivat yhdistyksen etsimään eri puolilta Tamperetta sopivaa vuokrahuoneistoa. Osoitteessa Itäinenkatu 18 viimein onnisti. Tarjolla lähes 200 neliön huoneisto, johon kuului viisi huonetta, keittiö sekä eteishalli. Nykyään Itäisenkadun nimi on Aleksis Kiven katu ja PAM003:n toimisto toimii edelleen samassa osoitteessa Aleksis Kiven kadun ja Puutarhakadun kulmassa. Alkuperäinen rakennus on aikanaan purettu tontilta ja ehkä tarkka ajankohta vielä selviää...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Sata vuotta sitten toivuttiin espanjantaudista

Elintarviketilanne oli Suomessa sisällissodan jälkeen hälyttävä, mikä edisti influenssan kaltaisten tautien leviämistä. Kuvassa saksalaiset sotilaat jakavat ruokaa Helsingissä . Kuva: Museovirasto.   Vuosina 1918-1920 maailmaa koetellut espanjantauti tappoi arviolta 21- 50 miljoonaa ihmistä. Suomessa tauti aiheutti uuden katastrofin heti sisällissodan jälkeen, mikä näkyi yllättävän vähän ajan tiedostusvälineissä. Vuosi 2020 muistetaan ennen kaikkea koronapandemiasta ja sama aihe näyttää pysyvän esillä myös alkaneena vuotena. Pandemioilla on pitkä historiansa. Ihmiskunta on säännöllisin väliajoin joutunut kohtamaan pandemioita, esimerkiksi 1900-luvun alkupuolella koettiin maailmanlaajuinen espanjantautipandemia. Modernisoituva maailma edisti omalta osaltaan taudin leviämistä kehittyneiden liikenneyhteyksien muodossa. Toisaalta ensimmäisen maailmansodan vuoksi suuria sotilasjoukkoja liikuteltiin paikasta toiseen. Taudin leviämistä edistivät tehokkaasti ensimmäinen maailmansota ja...
Lähetä kommentti
Lue lisää