Siirry pääsisältöön

PAM 003 ry:n historiahanke käynnistyy!

 

 

 


Keväällä 2019 Tampereen PAM 003 ry. päätti käynnistää laajan historiahankkeen, jonka lopputuloksena tullaan julkaisemaan laajasti palvelualan edunvalvontaa ja paikallisen rakennemuutoksen vaikutuksia käsittelevä historiateos. Tutkijana ja kirjoittajana toimin minä, Keijo Rantanen. Olen Nokialla asuva 46-vuotias historiantutkija ja tietokirjailija. Olen aiemmin kirjoittanut mm. Nokian tehdasyhdyskunnassa toimineen ammattiyhdistysliikkeen historiasta, Tampereen Työväenyhdistyksestä sekä työväen musiikkiharrastuksen vaiheista Suomessa.

Tarkoituksena ei ole sulkeutua norsunluutorniin vuosiksi, minkä jälkeen valmis kirja tupsahtaa painosta ulos. Tässä blogissa käsitellään koko projektin ajan hankkeessa esiin nousevia teemoja ja seurataan samalla tamperelaisten ja pirkanmaalaisten palvelualan työntekijöiden vaiheita 1800-luvun puolelta aina nykypäivään asti. Tavoitteena on osoittaa, että historia ei ole pölyttynyttä ajanhukkaa vaan ajallinen perspektiivi auttaa ymmärtämään paremmin myös nykypäivän ilmiöitä.

Ammattiosastohistoriaa laajalle otteella

Moni varmasti ihmittelee, millaista historiantutkimus oikeastaan on? Historiankirjoitus pohjautuu lähteisiin eli vanhaan aineistoon, jota menneisyydestä on säilynyt. Pam 003-osaston historiahankkeessa aineistona käytetään mm. ammattiosaston omaa arkistoa, jossa säilytetään mm. kokouspöytäkirjoja, toimintakertomuksia, kirjeenvaihtoa ja muuta sekalaista materiaalia. Aiheeseen liittyvää aineistoa on myös Tampereen kaupunginarkistost sekä Helsingissä sijaitsevissa Työväen- ja Kansan Arkistosta.

Tästä se lähtee!

Historiantutkija ja tietokirjailija Keijo Rantanen. Kuva: Markku Lappalainen.

 

 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Paikallisen sopimisen autuus?

Työmarkkinoiden kehityssuunnasta ei ole viime vuosina vallinnut kovinkaan suurta yksimielisyyttä. Tässä pamilaisia mukana aktiivimallia vastustaneessa mielenosoituksessa Senaatintorilla helmikuussa 2018. Kuva: Keijo Laajisto / Museovirasto . Lokakuun 1. päivä vuonna 2020 jää todennäköisesti suomalaisen työmarkkinajärjestelmän historiassa merkittäväksi päiväksi. Metsäteollisuus ry ilmoitti irtautuvansa työehtosopimustoiminnasta ja siirtyvänsä sopimaan työehdoista yritystasolle. Muutosta mainostetaan uudenlaisena sopimisen kulttuurina, joka hyödyttäisi ennen kaikkea metsäteollisuuden kilpailukykyä. Työntekijöiden hyödyt ovat jääneet tähän mennessä arvoitukseksi. Nähtäväksi jää tullaan kuulemaan muilta aloilta vastaavanlaisia ilmoituksia.   Metsäteollisuuden ilmoitus on mielenkiintoinen, sillä sama teollisuuden ala on ollut aiemminkin suomalaisessa työmarkkinajärjestelmässä avainroolissa. Ilmoitus työehtosopimustoiminnan lopettamisesta merkitsee ainakin osittain paluutta van...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Juoksupoikia, juoksutyttöjä

  Sähkeitä kuljettaneet lennätinpojat ovat saaneet käyttöönsä komeat univormut. Kuva Helsingistä 1930-luvulta. Museovirasto. Alaikäisten työssäkäynti osa ennen sotia luonnollinen osa suomalaista arkea. Työläisperheille kyse oli elannosta, kun taas sivistyneistön mielestä työnteon avulla voitiin suojella lasten ja nuorten moraalia. Kaupungeissa ja pienemmissä asutuskeskuksissa varsinkin pojat tekivät erilaisia tilapäistöitä. Kengänkiillottajat ja sanomalehtipojat olivat luonnollinen osa kaupunkien katukuvaa. Kaupat ja muut palvelut olivat teollisuuden ohella alaikäisten tärkeimpiä työllistäjiä. Liikeapulaislaissa lapsityövoiman alaikärajaksi määrättiin 14 vuotta, mikä herätti 1920-luvun alussa jyrkkää vastustusta. Kauppiaiden mukaan juuri 12-14 vuotiaat olivat kaikkein halukkaimpia juoksupojiksi- ja tytöiksi. Vanhempia tällaiset tehtävät eivät enää kiinnostaneet ja esimerkiksi 15-vuotiaalle olisi pitänyt kauppiaan maksaa parempaa palkkaa. Tyytymättömiä olivat myös monet vanh...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Sata vuotta sitten toivuttiin espanjantaudista

Elintarviketilanne oli Suomessa sisällissodan jälkeen hälyttävä, mikä edisti influenssan kaltaisten tautien leviämistä. Kuvassa saksalaiset sotilaat jakavat ruokaa Helsingissä . Kuva: Museovirasto.   Vuosina 1918-1920 maailmaa koetellut espanjantauti tappoi arviolta 21- 50 miljoonaa ihmistä. Suomessa tauti aiheutti uuden katastrofin heti sisällissodan jälkeen, mikä näkyi yllättävän vähän ajan tiedostusvälineissä. Vuosi 2020 muistetaan ennen kaikkea koronapandemiasta ja sama aihe näyttää pysyvän esillä myös alkaneena vuotena. Pandemioilla on pitkä historiansa. Ihmiskunta on säännöllisin väliajoin joutunut kohtamaan pandemioita, esimerkiksi 1900-luvun alkupuolella koettiin maailmanlaajuinen espanjantautipandemia. Modernisoituva maailma edisti omalta osaltaan taudin leviämistä kehittyneiden liikenneyhteyksien muodossa. Toisaalta ensimmäisen maailmansodan vuoksi suuria sotilasjoukkoja liikuteltiin paikasta toiseen. Taudin leviämistä edistivät tehokkaasti ensimmäinen maailmansota ja...
Lähetä kommentti
Lue lisää