Tampereen kauppa-apulaisseura, ensimmäinen liikealan työntekijöiden järjestö Tampereella

1890-luvulla Keskustori tunnettiin nimellä Kauppatori. Toripäivänä kaupungilla riitti vilskettä. Museovirasto.

 

Liikeapulaisten ensimmäiset yhdistykset

Tammikuun 15. päivä vuonna 1895 perustettiin ensimmäinen Tampereella toiminut palvelualan ammatillinen järjestö, Tampereen Kauppa-apulaisseura. 

Kyse ei ollut ammatillisesta järjestöstä siinä mielessä, kuin me sen nykyään ymmärrämme. 1800-luvun lopulla ammatilliset järjestöt keskittyivät lähinnä huvitilaisuuksiin ja sivistystoimintaan. Vallitsevaa yhteiskuntajärjestystä ei haluttu horjuttaa ja sosialismin aatteet olivat vain harvoille tuttuja.

Ensimmäinen ruotsinkielinen kauppa-apulaisten yhdistys ”Handelsbiträdenas förening i Helsinfors” oli perustettu Helsingissä jo vuonna 1857 ja se määritteli tarkoituksekseen ”siveellisen valistustoiminnan”. Tällä tarkoitettiin mm. juopottelun ja korttipelin kieltämistä yhdistyksen tiloissa. Työntekijän ja työnantajan suhdetta ei näissä yhdistyksissä mitenkään kyseenalaistettu. Helsinkiläisen yhdistyksen sääntöihin oli jopa kirjattu, että ”yhdistys ei millään tavalla saa muuttaa kauppa-apulaisten riippuvuussuhdetta heidän isännistään”. Ensimmäinen suomenkielinen liikeapulaisten järjestö perustettiin Jyväskylässä vuonna 1875.Lisää yhdistyksiä perustettiin 1890-luvulla, jolloin liikeapulaisyhdistyksen perustettiin Sortavalaan (1892), Viipuriin (1893) sekä Kuopioon ja Joensuuhun (1894). Seuraavaksi palvelualan yhdistys perustettiin Tampereelle.

Varovaisin askelin edunvalvontaan

Tampereen Kauppa-apulaisseuran toiminnasta ei ole säilynyt arkistomateriaalia, mutta onneksi käytettävissä on aikakauden sanomalehtiä. Sivistys- ja vapaa-ajantoimintaa näyttää olleen vahvasti esillä heti alusta lähtien. Tampereen Sanomissa mainostettiin maaliskuussa vuonna 1895 saman kuun 24. päivä Kauppa-apulaisseuran järjestämiä suuria ”naamiaishuveja”. Aamulehti kuvasi ohjelmaa ”suurenmoiseksi”. Juhlapaikkana oli Kaupungintalon juhlasali ja juhlavieraille oli tarjolla erilaisia ohjelmanumeroita ja kuvaelmia. Esitysten jälkeen oli vuorossa esitelmä, jonka piti ”valtioviisas räätäli”. Naamiot riisuttiin keskiyöllä.

Monet kauppa-apulaiset eivät vielä 1800-luvun lopulla mieltäneet luuluvansa työväenluokkaan. Kauppa- ja liikeapulaisia kuuluikin myös liikemiesyhdistyksiin, koska varsinkin miespuoliset kauppa-apulaiset miellettiin tuleviksi kauppiassäädyn jäseniksi. Vähitellen kuitenkin kiinnostus esimerkiksi työaikaan ja työoloihin lisääntyi. Vuodesta 1897 lähtien kauppa-apulaisyhdistykset perustivat valtakunnallisen yhteistyöelimen Suomen kauppa-apulaisyhdistysten keskusvaliokunnan. Tämän kautta kauppa-apulaiset tekivät valtakunnallista yhteistyötä aina vuoteen 1906 asti, jolloin perustettiin Suomen Liikapulaisyhdistyksien liitto. 

Lähde: Hentilä, Marjaliisa, Keikkavaaka ja kousikka. Kaupan työ ja tekijät 1800-luvulta itsepalveluaikaan. Liikealan ammattiliitto ry & Oy Edita Ab. 1999.